Harjun oppimiskeskus on yksityinen luonnonvara-alan oppilaitos idyllisessä kartanomiljöössä Ravijoella. Harjusta valmistuu hevos-, puutarha-, metsä- ja maatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan ammattilaisia. Lisäksi Harjussa tarjotaa monipuolisia ravintola-, kokous- ja juhlapalveluja sekä ohjelmapalveluja ratsastustunneista kalliolaskeutumiseen.
Harjun oppimiskeskuksen sydän on vuonna 1816 valmistunut päärakennus, hovi. Itäisissä murteissa ja Kymenlaaksossa hovi tarkoittaa suurtilaa, kartanoa, ja tällä nimellä Harju on kulkenut historiaansa aina näihin päiviin saakka.
Harjun hovin tarina alkaa 1700-luvun lopulta, kun Johan Henric Elfving sai Harjun tilaan asukasoikeuden. Johanin poika Anton Elfving nimitettiin vuonna 1812 Kymin kihlakunnan kruununvoudiksi ja hän päätti rakennuttaa tilalle päärakennuksen ja muita talousrakennuksia.
Suurtilaksi Harju kasvoi Baeckmannien aikana vuosina 1833-1870, jolloin isä Fredrik Wilhelm Baeckman sekä poikansa Woldemar määrätietoisesti rakensivat Harjusta aikansa mallitilaa. Harjuun tuotiin Suomen ensimmäisiä ayshire-rotuisia nautoja Skotlannista, pellot olivat ensimmäisiä tilliputkilla salaojitettuja peltoja Suomessa ja 1850-luvulla Harjussa siirryttiin edistykselliseen, uuteen ruokintamenetelmään eli sisäruokintaan myös laidunaikana. Vuonna 1857 aloitti Harjuun kuuluvalla Haililan talon saunalla Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu ja seuraavana vuonna perustetttiin koulu myös tytöille. Uudistukset ajoivat Woldemarille kuitenkin konkurssiin ja Harju huutokaupattiin.
Virolaiseen aatelistoon kuulunut Adam von Knorring osti Harjun vaimonsa kanssa vuonna 1873. Hän kehitti erityisesti meijerin toimintaa, joka siirtyi uusiin sveitsiläisiin valmistusmenetelmiin ja tuotteita vietiin mm. Pietariin. Valitettavasti von Knorring menehtyi Harjussa jo 35-vuotiaana ja leski myi 6400 ha:n tilan valtiolle. Alustalaistiloista 43 kpl myytiin isännille. Harjuun perustettiin maatalousoppilaitos vuonna 1889, sillä laajassa Viipurin läänissä katsottiin olevan liian vähän maatalouskoulutusta antavia oppilaitoksia.
Valtio luovutti oppilaitoksen ylläpidon vuonna 1996 Harjun oppimiskeskus Oy:lle, jonka osakkeista puolet on lähikuntien omistuksessa ja toisen puolen omistavat alan järjestöt, kuten MTK, ProAgria ja hevosjalostusliitto. Koulutilan nykykoko on noin 900 ha, josta metsää noin 700 ha. Alueet ovat yhteyskäytössä ns. Kolmikannalla, eli Harjulla, Reserviupseerikoululla ja Metsähallituksella. RUK järjestää harjoituksia ahkerasti pelloilla ja metsissä. Oppilaitoksella on siis erinomaiset puitteet koulutuksen järjestämiseen. Alueella on yli sata karsinapaikkaa, aktiivipihatto, kaksi maneesia, kaksi ratsastuskenttää, täysimittainen harjoitusravirata, valjakko- ja maastoesterata, kaksi hevosten kävelytyskonetta, hehtaarien laajuiset puistoalueet, kasvimaat, arboretum sekä puistotyöhalli.
Harjun hovin alue on avoinna yleisölle ja puistoihin voi tutustua omatoimisesti. Kesäaikaan Harjussa toimii Kesäkahvila Kiessi, jossa voi nautiskella kahvit puistoihin tutustumisen lomassa. Harjun hovin monipuoliset matkailupalvelut löydät VisitVirolahden alasivuilta:
